Aihearkisto: kirja

Sisusavi® herätti laajaa kiinnostusta

Esittelin Wanhassa Satamassa Käsityömessujen Taitotorilla Sisusavi -massaa ja lapset kävivät muovailemassa massalla. Heiltä syntyi muotilla tehtynä useita kakkuja ja yksi sydänkin. Moni kokeili massaa sormillaan ja se tuntui kaikista hyvin miellyttävältä. Sisusavi-massa on nyt pakattu ilmatiiviiseen pakkaukseen.

Aikuiset ostivat massaa enimmäkseen lapsilleen tai lastenlapsille. Kävi joitakin päiväkoti-ihmisiä ja joitakin muitakin isompien erien tarvitsijoita. Moni toivoi Sisusavi® -massaa kauppoihin ja kivijalkakaupasta kyseltiin paljon. Tämä sytyttää tulta toimintojen viemisestä eteenpäin.

Itse olen käyttänyt jo pitkään Sisusavi®-massaa taiteessani ja tauluni löytyvät verkkosivulta www.sailaseppoart.fi. Tauluista näkee, miten massa toimii sellaisessa ympäristössä. Myös akvarellitaitelijat käyttävät Sisusavi-massaa töissään.

Sydäntä lämmitti, kun kirjojani ostettiin hyvin onnellisena. Kirjoitan uutta kirjaa tutkimustyöstä. Elämää Asperger-lapsen kanssa kirjaa jaoin Kansainvälisessä kokouksessa. Seuraavassa kokouksessa kuulin, miten ilahtuneita kirjan saaneet olivat olleet. Tampereen messuilla yksi nuori nainen osti kirjan ja tuli jo seuraavana päivänä kertomaan, miten lämminhenkinen kirja oli ja hän ei malttanut olla lukematta sitä jo heti.

Postikorteista tulee paljon kiitosta ja niitä ostetaan runsaasti. Muistan, kun yksi rouva osti yhden kortin, mikä liittyi hänen työhönsä. Hän kertoi tutkivansa yksinäisyyttä. Kortissa yksi keltainen Sisu-nukke istui valkoisella penkillä ja tausta oli musta. Joissakin korteissa ostajat näkevät ystävänsä kuvan. Yhdessä tonttukortissa oli yhtä monta tonttua kuin kavereita oli ja he kertoivat kirjoittavansa nimen kullekin tontulle ja antavansa kortin lahjaksi yhdelle kaverille.

Toiset taas ovat riemuissaan Sisu-nukeista ja toiset kantavat iloissaan värikkäitä koruja.

Teen kokeita Sisusavi-massan säilyvyydestä ja Sisu-nukkien ulkona olemisesta eri säissä.

Vauhtia pitäisi saada toimintoihin ja onhan minulla suunnitelmia, mutta kerron niistä vähän myöhemmin.

Kirjani on julkaistu Kiinassa

Iloinen uutinen! Kirjoittamani kirja ”Elämää Asperger-lapsen kanssa” on julkaistu Kiinassa. Sain postissa muutaman kiinankielisen kirjan, jonka kanteen on piirretty kuva pojastani. Kansissa ja selkämyksessä lukee nimeni. Tiedän sen kun se on kirjoitettu meidän latinalaisilla kirjaimillamme.

On aika jännää pitää käsissään kirjaa, kun ei itse ymmärrä mitä kirjassa lukee. Jo pelkästään merkit ovat outoja. Olen kuitenkin hieman perehtynyt kiinan kieleen. Kerran olin vieraana Kiinan Helsingin suurlähetystössä Helsingissä ja piirsin joitain tuntemiani merkkejä lautasliinaan. Yllätyksekseni isäntämme tunnistivat heti, mitä olin kirjoittanut. Olen huomannut, että kiinan kieli toimii myös hyvin tekstiviesteissä. Kun alkaa kirjoittaa merkkiä, saa heti useita ehdotuksia, joista voi valita oikean.

Perinteisesti merkit kuitenkin kirjoitetaan tarkassa järjestyksessä, vetojen mukaan. Kiinalaisessa sanakirjassa sanat voivat olla järjestettynä vetojen määrän ja järjestyksen perusteella, mutta nykyaikaisemmissa sanakirjoissa käytetään myös ääntämysjärjestystä. Kiinaa voi kirjoittaa myös meidän aakkosillamme ääntämyksen perusteella, mikä tuo kiinalaista kirjoitustapaa lähemmäs meidän omaamme.

Kerran kysyin japanilaiselta lentokoneessa hänen lukemastaan kirjasta ja yllätyin kuullessani, että hän luki sitä aivan kuten mekin luemme omiamme: vaakasuoraan, vasemmalta oikealle. Kirjani Kiinassa on kuitenkin kirjoitettu perinteisillä kiinalaisilla merkeillä. Se on käännös englanninkielisestä versiostani.

Vierailin kerran lomallani Guangzhou-kaupungissa, jossa oli suuri kirjasto. Eurooppalaisen kirjallisuuden osasto oli kuitenkin hyvin pieni ja hyllyt lähes tyhjiä, joten jätin sinne joitakin englanninkielisiä kirjojani. Guangzhoun yliopistossa kirjaani käännettiin, ja sain myöhemmin kuulla siitä. Kun käännös oli valmis, kustantajan löytäminen oli helpompaa. Kirjan kääntäjä vieraili myös Helsingin yliopiston kielitieteen osastolla tutustumassa tarkemmin suomalaisen yhteiskunnan erityispiirteisiin.

Kirja on julkaistu Pekingissä, kustantamon psykologian osastolla. Matkan varrella minulla on ollut useita yhteyshenkilöitä, jotka ovat olleet mukana prosessin eri vaiheissa. Nyt, kun konkreettiset kirjat ovat käsissäni, tiedän, että se on myynnissä. Toivottavasti se menestyy hyvin! En itse täältä käsin näe tai tiedä tarkkaan, missä kirjaa myydään, mutta tiedän sopimuksen perusteella, että se on saatavilla manner-Kiinassa.

Toivottavasti nähdään Tampereen kirjafestareilla 30.11.–1.12.2024!

Rakkaat kirjani

Rakkaat kirjani

Minulta kysyttiin hiljattain, onko kirjailijuus vastannut odotuksiani ja haaveitani. Siinäpä kysymys, miksi alun perin lähdin kirjoittamaan kirjoja. Halusin kertoa poikani Aspergerin syndroomasta, jotta voisin auttaa muita vanhempia samankaltaisessa tilanteessa ja samalla halusin tehdä syndroomaa tunnetuksi ja saada ymmärrystä lasten vanhemmille. Halusin työelämää paremmaksi ja ihmistä ymmärtäväksi. Kirjoitin tarinoita, joissa asioita tapahtui korostetun kummallisesti. Ajattelin monitasoisten tarinoiden saavan ihmisiä ajattelemaan.

Matkalle-kirjaa kirjoitin työ- ja lomamatkoilla. Lentomatkoilla ja -kentillä oli aikaa kirjoitella. Näin tarinat tapahtuvat eri maissa ja ihmissuhteissa tapahtuu odottamattomia tai muita muutoksia. Novelleissa yritä kuvat erilaisia ihmisiä. joilla on oma tapansa toimia. Ajatuksena on saada ihmiset ymmärtämään erilaisia ihmisiä.

Kun olin kirjamessuilla, vieressäni kirjoja myi runouden opettaja. Muistin, miten kirjoituskurssilla, opettaja sanoi, tuollakin sinulla on runo ja tuossa. Tein niitä vahingossa.  Muistin, miten runoillassa minua pyydettiin uudestaan ja uudestaan lukemaan runojani. Muistin, miten ystäväni sanoi, että muistaa lukemani runon edelleen. Päätin tehdä ensimmäisen runokirjani: Runot työelämästä ja muusta elämästä. Tässäkin kirjassa käsittelin ihmistä.

Olen saanut valtavasti palautetta lukijoiltani. Elämää Asperger-lapsen kanssa kirjaa jotkut ovat lukeneet lukemasta päästyään monta kertaa. Äidit samaistuvat kirjaan ja sen poikaan. Sain julkisuutta televisiossa ja aikakauslehdissä. Kun olin kurssilla Manchesterin yliopistossa, annoin opettajille lahjaksi englanninkielisen Asperger-kirjan. Proffat ahmivat sitä käytävillä ja jotkut pelkäsivät jäävänsä ilman kirjaa. Kirjasta tuli yhtäkkiä tosi arvokas ja niistä miltei tapeltiin. Kirjan kiinankielisestä versiosta on tullut paljon positiivista palautetta kiinalaisilta.

Sain kirjoittaa blogeja johtamisesta lehtiin ja mainostaa Tarinoita johtajista -kirjaani. Monet ovat kysyneet, kirjoitanko tosi jutuista. Mutta eivät ne tosijuttuja ole. Sen sijaa tosielämässä olen jälkikäteen kokenut ihan samoja juttuja kuin olen kirjaani kirjoittanut. Se tuntuu kummalliselta.  Moni kertoo tavanneensa kirjan johtajia. Jotkut alkavat kertoa omia työkokemuksiaan tai miehensä kokemuksia siitä miten huonoa johtaminen on töissä ollut.  Johtamisen professori oli riemuissaan joistakin novelleista ja kertoi, että tutkimuksessa tutkitaan saman kaltaisia ihmisiä kuin kirjassa on.

Matkalla-kirjan kannessa seilataan sydänpaatilla. Matkalla ollaan kirjassa koko ajan, mutta tapahtuu novelleissa muutakin ihmisten erilaisuuden vuoksi. Tarinoita oli haastavaa kirjoittaa, jotta niihin sai aidon tunnelman kustakin kohdemaasta. Kirjan tiimoilta on tullut juttua joidenkin lukijoiden kanssa matkailusta. Häät ja häämatkat ovat vaativia ihmissuhdepäätöksiä, eikä aina päästä edes niin pitkällä ja tulee surua ja tunteiden tukahduttamista. Joskus on vaikeaa valita ja helpompi juuttua tuttuun tai pyrkiä väkisin eteenpäin; joskus suurin uhrauksin. Joskus ihmissuhde tuo turvallisuutta, mutta tarinoissa usein päinvastoin vaarallisuutta.  Toisinaan eletään kaksoiselämää tai muuten huijataan toista. Mennyttä muistellaan tai inhotaan nykypäivääkin. Tarinoista ei parane kertoa enempää, ettei paljasta juonta.

Runosuoneni pääsi vauhtiin kirjassani ”Runot työelämästä ja muusta elämästä”. Tästä kirjasta on tullut positiivista palautetta ja olen kuullut ihmisten lukevan ääneen runojani. Miten se tuntuukin itsensä paljastamisesta. Runoissa ei pääse lukuisten sanojen taakse piiloon.

Jos pystyisin palaamaan takaisin siihen hetkeen, kun vasta haaveilin oman kirjan julkaisusta, miten neuvoisin itseäni? En tiedä. Pidän näistä kirjoista ja minulla on omanlainen kirjoitustapa, jota ei voi kopioida.

Mistä haaveilin alun pitäen. Kirjoja ei ole myyty niin paljoa kuin luulin. Palaute on ollut sellaista kuin ajattelinkin.  Kysytään, olenko tekemässä tai suunnittelemassa uutta kirjaa? Kyllä olen, seuraava kirja on ehkä novellikokoelma ja minun tekee mieli kirjoittaa vielä monta kirjaa senkin jälkeen.

Vinkki: kirjoja saa 21.5.2023 asti Ars Longa galleriasta, Annankatu 12, Helsinki