Rakkaat kirjani
Minulta kysyttiin hiljattain, onko kirjailijuus vastannut odotuksiani ja haaveitani. Siinäpä 
kysymys, miksi alun perin lähdin kirjoittamaan kirjoja. Halusin kertoa poikani Aspergerin syndroomasta, jotta voisin auttaa muita vanhempia samankaltaisessa tilanteessa ja samalla halusin tehdä syndroomaa tunnetuksi ja saada ymmärrystä lasten vanhemmille. Halusin työelämää paremmaksi ja ihmistä ymmärtäväksi. Kirjoitin tarinoita, joissa asioita tapahtui korostetun kummallisesti. Ajattelin monitasoisten tarinoiden saavan ihmisiä ajattelemaan.
Matkalle-kirjaa kirjoitin työ- ja lomamatkoilla. Lentomatkoilla ja -kentillä oli aikaa kirjoitella. Näin 
tarinat tapahtuvat eri maissa ja ihmissuhteissa tapahtuu odottamattomia tai muita muutoksia. Novelleissa yritä kuvat erilaisia ihmisiä. joilla on oma tapansa toimia. Ajatuksena on saada ihmiset ymmärtämään erilaisia ihmisiä.
Kun olin kirjamessuilla, vieressäni kirjoja myi runouden opettaja. Muistin, miten kirjoituskurssilla, opettaja sanoi, tuollakin sinulla on runo ja tuossa. Tein niitä vahingossa. Muistin, miten runoillassa minua pyydettiin 
uudestaan ja uudestaan lukemaan runojani. Muistin, miten ystäväni sanoi, että muistaa lukemani runon edelleen. Päätin tehdä ensimmäisen runokirjani: Runot työelämästä ja muusta elämästä. Tässäkin kirjassa käsittelin ihmistä.
Olen saanut valtavasti palautetta lukijoiltani. Elämää Asperger-lapsen kanssa kirjaa jotkut ovat lukeneet lukemasta päästyään monta kertaa. Äidit samaistuvat kirjaan ja sen poikaan. Sain julkisuutta televisiossa ja aikakauslehdissä. Kun olin kurssilla Manchesterin yliopistossa, annoin opettajille lahjaksi englanninkielisen Asperger-kirjan. Proffat ahmivat sitä käytävillä ja jotkut pelkäsivät jäävänsä ilman kirjaa. Kirjasta tuli yhtäkkiä tosi arvokas ja niistä miltei tapeltiin. Kirjan kiinankielisestä versiosta on tullut paljon positiivista palautetta kiinalaisilta.
Sain kirjoittaa blogeja johtamisesta lehtiin ja mainostaa Tarinoita johtajista -kirjaani. Monet ovat 
kysyneet, kirjoitanko tosi jutuista. Mutta eivät ne tosijuttuja ole. Sen sijaa tosielämässä olen jälkikäteen kokenut ihan samoja juttuja kuin olen kirjaani kirjoittanut. Se tuntuu kummalliselta. Moni kertoo tavanneensa kirjan johtajia. Jotkut alkavat kertoa omia työkokemuksiaan tai miehensä kokemuksia siitä miten huonoa johtaminen on töissä ollut. Johtamisen professori oli riemuissaan joistakin novelleista ja kertoi, että tutkimuksessa tutkitaan saman kaltaisia ihmisiä kuin kirjassa on.
Matkalla-kirjan kannessa seilataan sydänpaatilla. Matkalla ollaan kirjassa koko ajan, mutta tapahtuu novelleissa muutakin ihmisten erilaisuuden vuoksi. Tarinoita oli haastavaa kirjoittaa, jotta niihin sai aidon tunnelman kustakin kohdemaasta. Kirjan tiimoilta on tullut juttua joidenkin lukijoiden kanssa matkailusta. Häät ja häämatkat ovat vaativia ihmissuhdepäätöksiä, eikä aina päästä edes niin pitkällä ja tulee surua ja tunteiden tukahduttamista. Joskus on vaikeaa valita ja helpompi juuttua tuttuun tai pyrkiä väkisin eteenpäin; joskus suurin uhrauksin. Joskus ihmissuhde tuo turvallisuutta, mutta tarinoissa usein päinvastoin vaarallisuutta. Toisinaan eletään kaksoiselämää tai muuten huijataan toista. Mennyttä muistellaan tai inhotaan nykypäivääkin. Tarinoista ei parane kertoa enempää, ettei paljasta juonta.
Runosuoneni pääsi vauhtiin kirjassani ”Runot työelämästä ja muusta elämästä”. Tästä kirjasta on tullut positiivista palautetta ja olen kuullut ihmisten lukevan ääneen runojani. Miten se tuntuukin itsensä paljastamisesta. Runoissa ei pääse lukuisten sanojen taakse piiloon.
Jos pystyisin palaamaan takaisin siihen hetkeen, kun vasta haaveilin oman kirjan julkaisusta, miten neuvoisin itseäni? En tiedä. Pidän näistä kirjoista ja minulla on omanlainen kirjoitustapa, jota ei voi kopioida.
Mistä haaveilin alun pitäen. Kirjoja ei ole myyty niin paljoa kuin luulin. Palaute on ollut sellaista kuin ajattelinkin. Kysytään, olenko tekemässä tai suunnittelemassa uutta kirjaa? Kyllä olen, seuraava kirja on ehkä novellikokoelma ja minun tekee mieli kirjoittaa vielä monta kirjaa senkin jälkeen.
Vinkki: kirjoja saa 21.5.2023 asti Ars Longa galleriasta, Annankatu 12, Helsinki 