Luonto on merkinnyt minulle paljon lapsuudesta lähtien. Vartuin kukkien ja puiden ympäröimänä vanhempieni kauppapuutarhassa. Kuljin jo yksivuotiaana kasvihuoneella ja näin, miten vanhempani hoitivat kukkia. Keräsin puiden lehtiä ja säilöin ne kirjojen sivujen väliin ja minulla on vieläkin nuo lehdet tallessa.
Taide on läheisessä suhteessa luontoon. Olen aina rakastanut värejä. Lapsena keräsin kukkia kimppuihin ja koulussa kaverit monistivat kauniit piirrokseni luokan ikkunoihin koristeeksi. Olen teoreettisesti opiskellut värejä ja erityisesti perehtynyt valkoiseen väripigmenttiin. Abstraktit reliefit teen selluloosasta kehittämälläni menetelmällä.
Huomasin saven muokattavuuden jo lapsena. Leikin savella ja tein siitä kaikenlaista. Savea löytyi maasta, kun kaivoi. Huomasin mikroselluloosalla saven tuntua ja kehitin uuden materiaalin Sisusaven®. Sitä voi käsitellä kuin savea, mutta se ei sotke.
Ensimmäisinä kirjojani kuluivat hiirenkorville asti ulkomaiset kukkakatalogit, joihin isä oli kiinnittänyt lisää kukkien kuvia. Ensimmäisellä luokalla koulussa esitin aikuisten runoja, kun äitini oli minulle niitä opettanut. Lainasin kirjoja sylikaupalla kirjastosta ja luin niitä ullakolla. Ylioppilasaineeni kirjoitin aiheesta ihminen on ihmiselle susi. Kirjan kirjoittamista olen opiskellut runsaasti Palmenian ja Oriveden opiston kursseilla.